maanantai 14. toukokuuta 2012

Äitienpäivänä

Eilen kävimme kävelyllä äitienpäivän perinteiden mukaan, ja omalta pihalta ja matkan varrelta kertyi kuvasatoa. Peijaksen sairaalan kupeessa on pieni puisto, joka ei ole saanut ansaitsemaansa huomiota. Se on rikkaruohoinen mutta ah, kylläpä sammal on kasvanut kauniisti kivien väliin!
Omalla pihallani on jonkin verran kivikkokasvia ns. vanhan ulkovessan edustalla. Haaveilen pienimuotoisesta kivikkopuutarhasta sitten, kun vanha ulkovessa revitään alas isomman ja kauniimman varastorakennuksen tieltä.
Pieni särkynyt sydän on tehnyt jo rutkasti kukkavarsia
Tämän kärhön kuihtuneisiin varsiin on tullut uusia silmuja ja lisäksi maasta tunkee uusia varsia!
Valkeaan kuulaan silmuja
Varjoyrtin kukinta. Näissä kauneita ovat vihreät lehdet.
Viimeinenkin esikoista kukkii. Tämä on enempi varjossa kuin kolme muuta samankukkaista, joten kukkii siksi viimeisenä
Villitulppaanien nuppuja etupihalla. Niitä on sekaisin valkoista ja punaista.
Ympyräkukkapenkkini on saanut hyvän lähdön kesään. Talven aikana muisti on vain tehnyt kepposet, joten piti viime vuoden kirjoituksista luntata mitä sinne laitettiinkaan. Viiteen sektoriin meni vanhoista punatähkää, tuoksukurjenpolvea,  karpaattienkelloa, valkoista malvaa (joitain alkuja) ja harjaneilikkaa (useita alkuja). Keskellä on keltakaunokkia ja virginiantähdykettä, jotka nekin työntyvät jo hyvin esiin. Dorianvillakon annoin äidilleni, sillä sen kukinto ei ollut omaan mieleeni (http://katjankukkatarha.blogspot.com/2011/07/uusia-perennoja-tuomiojan-tarhalta.html).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti