Eilen tein urotyön eli siirsin daaliat kellarin kätköistä ulos kukkapenkkeihin parin uuden lajikkeen kera. Valitettavasti daalioita oli ihan liikaa, joten eniten päänvaivaa tuotti niiden sijoittelu. Pähkäilyn tuloksena suurin osa on nyt tutussa paikassaan liljapenkissä, pieni setti erillisessä ruukussa ja loput etupihalla. Ylijääneet lahjoitin naapurille, sillä uusia kukkapenkkejä en halua tehdä. Niitä on jo ennestään tarpeeksi. Näin keväisin sen huomaa, kun penkkejä pitää siivota, kalkita ja lannoittaa. Ikävin homma kukkaharrastuksessa meikäläisen mielestä - ja varmaan monen muunkin.
Olen siivonnut kaikki muut paitsi isoimman kukkapenkin, jossa sijaitsevat esikot, syysleimut ja nauhukset. En halua pakottaa itseäni kiireellä kaikkea heti tekemään...se jos mikä tappaa puutarhainnostuksen heti alkuunsa.
Daalioiden istutuksen lisäksi miehen kanssa siirrettiin mansikkatarha kasvimaan kupeeseen ja rajattiin vadelmapalsta kestopuulaatikolla. Vadelmat ovat olleet kitukasvuisina sammaloituneella alueella, mutta nyt toivottavasti niillekin koittaa elämänsä kevät, kun saivat uutta multaa ja kanankakkaa alustalleen. Pitänee ostaa pari uutta versia, jotta lapset saavat jo tänä vuonna vadelmia syötäväksi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti